Osana tätä työtä on Alecan Kjell-Owe Ahlskogin vuoden 2023 aikana tekemä selvitys vaihtoehtoisten energialähteiden mahdollisuuksista raskaissa kuljetuksissa, joista Scandic Transin toiminta pääasiallisesti koostuu.
Suomalainen toimialajärjestö SKAL (Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry) julkaisi tammikuussa 2023 analyysin, jossa kaasukuorma-autojen osuus raskaista kuorma-autoista tulee olemaan noin 23 % vuonna 2040, sähkökuorma-autojen osuuden lasketaan olevan 10 % ja vetykaasulla kulkevien kuorma-autojen osuus tulee olemaan 7 % ajoneuvokannasta. Loput 60 % tulee edelleen koostumaan dieselkäyttöisistä ajoneuvoista.
- Scandic Transin tavoitteena on kiertotalous. Huomioimme kaikki sidosryhmät rahoittajista liikennöitsijöihin ja polttoaineyhtiöihin. Muutos on laaja ja vie aikaa ja sitä on selvitettävä perusteellisesti. Tämä selvitys on ensimmäinen, mutta todennäköisesti ei viimeinen, jonka teemme omalla kustannuksellamme. Tieto on avain menestykseen, toimitusjohtaja Mikael Löfqvist sanoo.
Raportti selvityksestä esiteltiin joulukuussa ja se käsittää sekä esittelyn, että eri energiavaihtoehtojen vertailun. Oman Delivered-lehtemme seuraavassa numerossa esittelemme raportin perusteellisemmin, mutta jo nyt annamme esimakua tuloksesta, jossa vertailtiin vetykäsiteltyä kasviöljyä, biokaasua, E-metaania, sähköä ja kaasumaista vetyä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin eritysesti Scandic Transin kuljettajien eniten käyttämiä pääreittejä ja taukopaikkoja. Kartoitettiin myös tarvetta lämmittää ajoneuvon hyttiä ja jäähdyttää kuormatilaa. Yli puolet Scandic Transin ajoneuvoista kuljettaa tavaraa, joka vaatii lämpösäätelyä.
Haasteena selvitysprosessissa oli se tosiasia, että suomalaiset ja ruotsalaiset kuorma-autot kuljettavat huomattavasti raskaampia kuormia kuin ajoneuvot Manner-Euroopassa. Eurooppalaisilla päämarkkinoilla ajoneuvon enimmäispaino on 40 tai 44 tonnia kun taas Suomessa ja Ruotsissa paino voi olla 74-76 tn.
Scandic Transin pääreitit Pohjoismaissa käyvät hyvin yksiin EU:n TEN-T Kantaverkkojen ja Kattavien verkkojen kanssa. AFIR-asetuksessaan EU määrittelee, kuinka kaikkien maiden on kehitettävä latausinfraa myös kuorma-autoille näillä tieverkostoilla. Raskaiden ajoneuvojen latausasemia, joiden pienin teho on 350 kW, on sijoitettava 60 kilometrin välein TEN-T-kantaverkkoa pitkin ja 100 kilometrin välein suuremmassa kattavassa TEN-T-verkossa vuodesta 2025 lähtien ja siitä eteenpäin, niin että tieverkko on täysin katettu viimeistään 2030.
AFIRIssa määritellään myös vetykaasun ja ajoneuvokaasun tankkausasemien laajentamista. Sääntöjen mukaan Suomella tulee olla vähintään 7 vetykaasun tankkausasemaa viimeistään vuonna 2030, vähintään 40 biokaasun tankkausasemaa vuonna 2025 ja vähintään 180 asemaa vuonna 2035.
Raportissa todetaan, että jos ja kun lataus- ja vetykaasuasemia on rakennettu AFIRin mukaisesti maiden kantaverkkojen varrelle, useimmilla Scandic Transin reiteillä varmaankin on riittävän tiheä lataus- ja tankkausasemien verkosto perustarpeiden tyydyttämiseksi.
Koska Scandic Transin toiminta on keskittynyt raskaisiin kuljetuksiin Pohjoismaissa, tarvitaan toimivan lataus- ja tankkausinfran lisäksi myös Suomessa ja Ruotsissa sallittuihin raskaisiin ajoneuvoyhdistelmiin sopivia kuorma-autoja.
Tänä päivänä ei oikeastaan ole muita vaihtoehtoja kuin perinteinen diesel ja vetykäsitelty kasviöljy, joilla selvitään tästä tarvitsematta lyhentää ajomatkaa ja/tai vähentämättä kuorman painoa. Useimmat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että lyhyellä aikavälillä akkutekniikka tulee olemaan etusijalla kevyemmissä kuorma-autokuljetuksissa, mutta pitkällä aikavälillä vetykaasu vaikuttaa olevan sopivin vaihtoehto raskaille pitkän matkan kuljetuksille. Vetykaasun käyttö ei rajoita ajomatkoja eikä myöskään kuormattavuutta. Tämän tyyppisissä kuljetuksissa myös kaasukuorma-autot tulevat olemaan kilpailukykyinen vaihtoehto ainakin niin kauan, kun vetykaasu- ja kaasukuorma-autojen hankintakustannusten välillä on niin suuri ero.
Nykyään ei kuitenkaan valmisteta kovin montaa vetykaasulla kulkevaa kuorma-autoa, mutta monet valmistajat ilmoittavat tuovansa markkinoille raskaisiin kuljetuksiin sopeutettuja vetykaasulla kulkevia kuorma-autoja lähitulevaisuudessa. Odotetaan, että Suomessa raskaisiin kaukokuljetuksiin tarkoitettujen vetykaasulla kulkevien kuorma-autojen myynti tulee lisääntymään 2020-luvun loppua kohti. Polttoaineen valinta tulee kuitenkin myös vastaisuudessa riippumaan paljolti ajoneuvon käytöstä. Jäähdytyslaitteiden tarve sekä niiden energiahuolto on myös huomioitava polttoaineen valinnassa. Loppupäässä kustannukset (TCO, Total cost of ownership) ovat luonnollisesti yksi tärkeimmistä tekijöistä kuljetusliikkeiden päättäessä uusista ajoneuvoinvestoinneistaan.
Teksti: Anna Sand
Valokuva: Adobe Stock sekä kuvituksia raportista Scandic Trans - Koldioxidneutralt 2035, Kjell-Owe Ahlskog/Alcea
